BY GRAPHIC CONCRETE
01.02.2024

Taiteen maisteri Annika Jaakkola tutustui vuosikymmen sitten graafiseen betoniin ja on sittemmin suunnitellut julkisivukuvioita pariinkymmeneen kohteeseen. Jaakkola Arkkitehdeilla in-house graafikkona työskentelevä Jaakkola kertoo, kuinka päätyi julkisivukuviointien pariin. 

”Graafisen suunnittelijan urani alkuaikoina sain ensimmäinen oman alan kesätyöpaikan  Graphic Concretelta. Tuosta kesätyöpaikasta jäi kiinnostus arkkitehtuurin ja graafisen suunnittelun yhdistämiseen." 

Jaakkola päätyi graafikoksi hieman vahingossa. Valinta on kuitenkin tuntunut oikealta. 

Tie graafikoksi vahingon kautta

Se, että Jaakkolasta tuli juuri graafinen suunnittelija on osaltaan sattumaa. Kun perheellä on arkkitehtitoimisto, niin luonteva valinta olisi ollut arkkitehtuurissa: ”Lapsuudessa minusta piti tulla arkkitehti ja piirsin paljon pohjapiirustuksia, joissa oli pelkkiä käytäviä ja hirveästi ovia.” Jaakkola naurahtaa, ”Se  ei selvästi ollut ihan se oma juttu.” 

Jaakkola pohti myös AMK-pohjaisia sisustusarkkitehtuuri-opintoja, mutta yliopisto-opinnot veivät voiton ja graafisen suunnittelun opintoihin hän päätyi jopa hieman yllättäen: ”18-vuotiaana ei ollut lainkaan selvää mitä halusin tehdä. Hain sen kummemmin ajattelematta myös Lapin yliopistoon ja sitten yhtäkkiä huomasinkin, että olen juuri aikuistuneena uudessa kaupungissa ilman mitään verkostoja." 

Jaakkola myöntää pohtineensa hetken, tuliko tehtyä virhe, mutta ajatukset muuttuivat nopeasti, kun oma opintoala löytyi: "Graafinen suunnittelu tuntui kuitenkin heti omalta, etenkin kun siitä löytyi sivulinjoja,  kuten  yhteys arkkitehtuuriin.” 

Suunnittelussa inspiraation lähteenä luonto 

Ensimmäiseksi inspiraation lähteeksi Jaakkola mainitsee luonnon. Luonto on lähellä Jaakkolan kotiseudulla Helsingin Lauttasaaressa. Lisäksi Lapissa vietetty opiskeluaika on tuonut vaikutteita: “Lapissa opiskellessa luonnosta löytyi niin paljon uutta ja Lauttasaaressa luontoa on niin lähellä, että löytyy jatkuvasti uutta mielenkiintoista, mistä kuviosuunnitteluun saa paljon inspiraatiota, myös värien osalta.” 

Biomimiikka suunnittelun lähtökohtana 

Jaakkolan oma ensimmäinen kuvio "Swarm" syntyi jo kymmenen vuotta sitten kesätyön yhtenä tehtävänä. ”Suunnitellessani ensimmäistä kuviotani 'Swarm', kymmenisen vuotta sitten Graphic Concreten GC Collectioniin, tutustuin Anna Kuukan graduun "Surface Design in Architecture" , jossa tutkittiin kuvioiden trendejä.  Siitä jäi oppeja, joita hyödynnän vieläkin suunnittelussa, esimerkiksi luontoa jäljittelevyys - biomimiikka, orgaaninen teknologia. Siinä haetaan luonnosta inspiraatiota ja yhdistetään sitä teollisemman näköiseen ja sähköiseen muotoon. Näitä oppeja hyödynnän edelleenkin suunnittelussa. ” 

Läheinen suhde tieteisiin näkyy myös Jaakkolan suunnitteluprosessissa: ”Mielestäni on tärkeää, että visuaalinen suunnittelu pohjautuu ainakin osittain tutkimustietoon. Vaikka se on osa mikä ei valmiissa työssä näy, niin itselle on todella tärkeää, että se prosessi on siellä takana.” 

Jaakkolan ensimmäinen oma kuvio näkyy myös kodin työhuoneessa Lauttasaaressa. Kuviosta on julisteen lisäksi tehty betoninen mallilaatta. 

”On hauskaa, kun ihmiset kysyvät mitä teen työkseni, niin voi oikeasti näyttää mitä tekee. Vaikka graafinen betoni ei useimmille alan ulkopuolisille sano mitään, moni huomaa mallipalan nähtyään, että ovatkin nähneet kohteita." 

Alkuvaiheessa massiiviseen pinta-alaan suunnitellut kuviot jännittivät Jaakkolaa, mutta erityisesti eri kaupunkien kaupunkikuvalautakunnista on tullut myönteistä palautetta. 

”Graafinen betoni on upea tapa lisätä rakennuskohteiden kiinnostavuutta kestävällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Se on myös realistinen vaihtoehto hinnaltaan ja usein myös tilaajien kannalta hyväksyttävissä oleva tapa tuoda lisää mielenkiintoa rakennettuun ympäristöön.” 

Kestävyys, käytettävyys ja muotoilun kokonaisvaltaisuus 

Jaakkola pyrkii tekemään niin suunnittelussa, kuin omassa elämässäänkin kestäviä valintoja. Lisäksi erityispiirteenä tulee huomioida ajan kulku. 

”Rakastan kauniita asioita, mutta suunnittelussa ja varsinkin graafisessa suunnittelussa, esteettisyys ei voi ikinä olla se itseisarvo, vaan tärkeimpänä lähtökohtana pidän kestävyyttä, käytettävyyttä ja muotoilun kokonaisvaltaisuutta. 

Vaikka jokainen kuvio on Jaakkolan mielestä tavallaan oman aikansa kuva, on tärkeää, että kuvio kestää aikaa ja sopii rakennukseen myöhemminkin, eikä pelkästään toista tämän hetken trendejä. 

 ”Vanhimmat kuvioni, jotka ovat yli 10 vuotta vanhoja, eivät toistaiseksi näytä siltä että olisivat vanhentuneet myöskään teemaltaan.” 

Esimerkiksi Vermon alueella Kalevalasta poimittuja katkelmia sisältävän Runomitta-kuvion huomasivat niin Länsiväylä-lehti kuin Helsingin Sanomatkin ja toimittajien mukaan myös lukijat. Tämä oli Jaakkolan mielestä hyvä kokemus siitä, että julkisivukuvioinnille on paikkansa. 

”Runomitta-kuvio on todella aikojen takaa haettu idea, joka on tuotu nykypäivään. Kuviosta on tullut paljon kehuja siitä, kuinka ideat on nostettu alueen historiasta.” 

Kuviointi arkkitehtuurissa ympäristön ja käyttökohteen ehdoilla

”Kuvioita olen lähinnä suunnitellut arkkitehtuuriin liittyen. Samankaltaisuutta voi hakea tekstiilisuunnittelusta, mutta käyttökohde on erilainen. Graafisella betonilla materiaalin lisäksi on jo tiedossa käyttökohde. Rakennettuun ympäristöön suunnittelu on paikkasidonnaista, minkä takia niissä on tärkeätä huomioida ympäröivä alue.” 

"Graafisen betonin suunnittelussa aloitan tutkimalla kunkin alueen erityispiirteitä. Yleensä ihan pienemmältäkin alueelta löytyy jotain, mistä löytyy inspiraatio kuviolle." 

Esimerkkinä Jaakkola mainitsee Runoratsunkadulla Espoossa, Vermon raviradan läheisyydessä sijaitsevan asuinalueen, jossa on paljon hänen ideoimiaan ravi-teemaisia ja kadun nimistöön liittyviä kuvioita. 

"Silloin, kun kuvio ei ole rakennuksen suunnittelun lähtökohtana, kuvion ja arkkitehtuurin suhde täytyy miettiä tarkkaan. Kuvion tulee olla sopusoinnussa arkkitehtuurin kanssa ja toimia visuaalisesti. Kohteissa, joissa graafinen betoni on ollut suunnittelun lähtökohtana arkkitehtuurille tai tullut aikaisessa vaiheessa mukaan tulee miettiä, kuinka kuvio lisää arkkitehtuurin arvoa.” 

”Olemme käyneet viimeksi katselmoimassa Jousenkaaren koulua Espoon Tapiolan Jousenpuiston alueella, jonne tuli Sibeliuksen Op.75 Kuusi -kappaleen alkusäkeet. Kohde on herättänyt paljon puhetta alueella, kun kävijät yrittävät arvailla mistä teoksesta säkeet ovat. Kohteen suunnittelussa oli mielenkiintoista myös tekijänoikeusprosessi. Piti selvittää, kuinka saadaan käyttöoikeudet pysyvään kohteeseen, kun yleensä oikeudet myydään vain vuosiksi kerrallaan. Lupa tuli kuitenkin heti, sillä projekti oli Sibeliuksen perikunnankin mielestä niin mielenkiintoinen.” 

Jousenkaaren koulu löytyy osoitteesta: Palloilutie 5, 02120 Espoo.  Lisätietoja kohteesta Jaakkola Arkkitehtien verkkosivuilta 

Käytettävyys suunnittelun lähtökohtana 

Painotuotteiden suunnittelussa Jaakkolalla on lähtökohtana käytettävyys ja luettavuus – datan visualisointi. Tärkein tieto tulee nähdä silmämääräisesti tarkasteltuna ensimmäisenä. 

”Toivon, että lopputulos välittää käyttäjälle tunteen, että jälki on viimeisteltyä ja ammattimaista. Työpanokseni tarkoitus on helpottaa visuaalisen datan tarkastelua ja tehdä siitä luettavampaa.” 

Kuviosuunnittelussa käytettävyyden osalta on huomioitava, että kuvio on tarpeeksi rauhallinen. Lisäksi kuvion tulisi herättää mielenkiintoa ja pysäyttää ihmisiä tutkimaan sitä tarkemmin. Toivoisin myös, että ohi kävellessä jokin kuvioistani piristäisi jonkun sateista maanantaiaamua.” 

”Perusprinttien kuviosuunnittelussa voi miettiä esimerkiksi vuodenaikoja, mutta lisähaasteita arkkitehtuurissa tuo se, että kuvioinnin täytyy toimia joka säässä, jokaisena vuodenaikana ja vuosienkin päästä.” 

”Erityisesti asuinrakennuksessa kuvio voi myös olla kiintopiste talon asukkaille tai jopa lisätä löydettävyyttä. Voi olla hauskaa, kun kuvailee kotiaan niin, että kotini on talossa, jossa on ”hevosenkenkiä" verrattuna, että se on se harmaa talo siellä ja siellä.” 

”Esimerkiksi tornitalot saattavat kokonsa takia tuntua hieman kylmiltä ulkoapäin ja tuolloin kuvio saattaa tuoda siihen lämpöä ja inhimillisyyttä, joka luo kodinomaisen tunnelman jo ulkoa käsin.” 

Mitä ajattelet betonista materiaalina, etenkin näin kun puhutaan paljon ympäristöasioista ja kestävyydestä? 

Jaakkolalla on yli kymmenen vuoden betonin tuntemus alalta, joten hän tietää mille materiaalille suunnittelee. ”Betoni on materiaalina todella mielenkiintoinen, monipuolinen ja kustannustehokas. Lisäksi se ei ole niin ympäristöä kuormittavaa, kuten toiset vastaavan tyyppiset materiaalit." 

”Yritän huomioida betonin luonnollisen elävyyden, jolloin pyrin välttämään kuvioissa laajoja sileitä pintoja,  jotka voisivat aiheuttaa pintaan vaihtelua, mikä saattaa näyttää virheeltä sitten jonkun toisen  silmään. Eläväpintainen kuviointi peittää betonin sävyn epätasaisuuksia." 

Betonin kanssa työskennellessä sävyvaihtelut pinnassa ovat todennäköisiä, mutta Jaakkola kokee, että ”lopputulos näyttää siltä miltä betonin kuuluukin näyttää – elävältä. " 

Graafisen betonin pinta näyttäytyy Jaakkolan mukaan samaan aikaan kovana ja pehmeänä. ”Olen huomannut, että graafisen betonin pinnassa on sellainen erikoisuus, että jokainen joka ensi kertaa sitä näkee, menee rapsuttamaan pintaa kokeillakseen lähteekö kuviointi pinnasta irti.” 

Kuviointi osana arkkitehtuuria  vai erillinen teos? 

Ero voi olla se, suunnitteletko toistuvaa kuviota vai yksittäisiä kuvia. Toistuvassa kuviossa varsinkin isolle pinta-alalle täytyy kuvio tavallaan yhdistää arkkitehtuuriin. Jaakkolan mielestä mittakaava vaikuttaa myös siihen mielletäänkö jokin kuva tai kuvio osaksi arkkitehtuuria vai erilliseksi taideteokseksi. 

Vermon alueella on isompia parkkihalleja, joissa on suunnittelemiani kuvioita. Pelkästään alueen skaala on niin suuri, että arkkitehtuuri täytyy huomioida kuviosuunnitelussa tarkkaan. Tuon alueen yhdessä kohteessa oleva Villiviini-kuvio on niin massiivinen, että se tuo arkkitehtuuriin yhden ulottuvuuden lisää. 

Teosmaisuudesta Jaakkola antaa esimerkin yksittäisestä maisemakuvasta Rantaroustin koulusta Tyrnävältä, jossa on kurki-aiheinen kuvio. Teoksessa on myös paikallisen runoilijan Väinö Kirstinän runoja: ”Nämä yksittäiset kuviot tuntuvat itsenäisiltä taideteoksilta, jotka on sitten tuotu osaksi arkkitehtuuria”.  

Onko sinulla antaa vinkkejä suunnitteluun? 

Jaakkolan mielestä tärkeää on se, että kuviosuunnittelusta olisi jonkin verran kokemusta. Tärkeintä olisi kuitenkin huomioida katseluetäisyys. 

”Katseluetäisyyden vaihtelu tuo monipuolisuutta, uusia tasoja ja kerroksellisuutta kuvioon. Kuvion täytyy toimia kaukaa, mutta se voi myös paljastaa jotain lisää, kun sitä tarkastellaan läheltä. Pintaa voi jopa mennä koskettamaan, jos kuviointi on silmän tasolla. Ympäristössä liikkuessa voi siis löytää uusia yllätyksellisiä piirteitä eri etäisyyksiltä." 

”Toinen vinkkini on  se, että betoni on orgaanisesti käyttäytyvä materiaali, jolloin graafisen betonin perusohjeita seuraamalla pääsee jo aika pitkälle. Esimerkiksi kuvioissa, joissa on pientä detaljia, kuten typografia-kuvioissa, tulisi kiinnittää huomiota siihen, että siellä ei olisi liian ohuita linjoja.” 

Leopardikuvio rakennuksen julkisivussa saattaa yllättää. 

Kenelle suunnitellaan? 

”Graafinen betoni on niin voimakas osa kaupunkikuvaa, että toivoisin lopputuloksen herättelevän kaikkia kaupunkitilan käyttäjiä – niin asukkaita, satunnaisia ohikulkijoita kuin kaupungissa vierailevia. Jos lopputulos herättää huomiota tai jonkin tunteen, niin silloin sen tehtävä on mielestäni täytetty.” 

” Koen, että kuvioideni avulla olen pystynyt tuomaan ihmisille iloa.”